Mitä ovat viivästyskorot?

Mitä ovat viivästyskorot?

Viivästyskorko on korko, joka peritään maksun viivästyessä. Suomessa viivästyskorkoa säännellään korkolaissa (633/1982). Lakia voidaan poiketa sopimuksella elinkeinonharjoittajien välisissä suhteissa, mutta lain tärkeimmistä säännöksistä — mukaan lukien korkokannasta — ei voida poiketa kuluttajan vahingoksi.

Viivästyskorko on huomattavasti korkeampi kuin tavanomaiset pankkikorot. Tämän tarkoituksena on, että korko toimii selkeänä kannustimena velalliselle maksaa erääntynyt saatava eräpäivänä. Maksun viivästyttämisen eräpäivän jälkeen ei pidä «kannattaa».

Suomessa viivästyskorko määräytyy puolivuosittain, ja sen tulee olla Euroopan keskuspankin viitekorko 1. tammikuuta ja 1. heinäkuuta lisättynä 7 prosenttiyksiköllä. Voimassa oleva viivästyskorko on 9,50 % kaudella 1.1.2026–30.6.2026.

Viivästyskorko alkaa kertyä saatavan eräpäivästä, jos eräpäivä on ennalta määrätty. Jos eräpäivää ei ole ennalta määrätty, viivästyskorko alkaa kertyä aikaisintaan 30 päivän kuluttua kirjallisen maksuvaatimuksen lähettämisestä. 30 päivän määräaika on voimassa, vaikka maksuvaatimuksen maksuaika olisi lyhyempi — näin ollen voi syntyä «viivästyskoroton kausi», vaikka maksu on myöhässä, esimerkiksi laskusaatavassa, jonka maksuaika on 14 päivää.

Pohjoismainen viivästyskorkolainsäädäntö

Merkittäviä osia EU/ETA-alueen lainsäädännöstä yhdenmukaistettiin, kun maat vuonna 2002 mukauttivat kansallista lainsäädäntöään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2000/35/EY, annettu 29. kesäkuuta 2000, kaupallisissa toimissa tapahtuvien maksuviivästysten torjumisesta.

Tämä direktiivi korvattiin myöhemmin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2011/7/EU, annettu 16. helmikuuta 2011, kaupallisissa toimissa tapahtuvien maksuviivästysten torjumisesta. Direktiivi sisältää säännöksiä, joiden tarkoituksena on vahvistaa velkojan oikeusasemaa maksuviivästyksissä kaupallisissa suhteissa.

Vuoden 2011 direktiivin korvaajaksi on ehdotettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta kaupallisissa toimissa tapahtuvien maksuviivästysten torjumisesta, COM(2023) 533, annettu 12.9.2023. Ehdotus on kuitenkin kohdannut huomattavaa vastustusta, ja on epävarmaa, tuleeko se voimaan ja milloin.

Vaikka lainsäädäntö on tietyssä määrin yhdenmukaistettu, maiden välillä on edelleen merkittäviä eroja viivästyskorkolaeissa — ja sovellettavassa korkokannassa — kussakin Pohjoismaassa.

	Maa	Voimassa oleva laki	K/K
	Suomi	Korkolaki (633/1982)	Ei
	Norja	Lov 17. desember 1976 nr 100 om renter ved forsinket betaling m.m.	Ei
	Ruotsi	Räntelagen (1975:635)	Ei
	Tanska	LBK nr 459 af 13/05/2014 (Renteloven)	Ei
	Islanti	Lög nr. 38/2001 um vexti og verðtryggingu	Kyllä
	Grönlanti	Bekendtgørelse for Grønland af lov om renter ved forsinket betaling m.v. af 15.9.2015 nr 1075	Ei
	Färsaaret	Morarenteloven og BEK nr. 842 af 23. juli 2004	Ei
	Ahvenanmaa	Korkolaki (633/1982) — finsk lov med riksbehörighet	Ei

K/K = Koronkorko. Islanti on ainoa Pohjoismaa, jossa viivästyskoron koronkorko seuraa suoraan laista.

Korkojaksot ja korkopäivät

Korkojaksot

Kun muut Pohjoismaat muuttavat viivästyskorkojaan kalenteripuolivuosittain, Islannissa viivästyskorot muuttuvat kuukausittain. Tämä tekee Islannin oikeuden alaisten viivästyskorkojen laskemisesta monimutkaisempaa ja vaikeammin hallittavaa.

Korkopäivät

Tanskassa, Grönlannissa, Färsaarilla ja Islannissa on pitkään ollut tavanomaista, että viivästyskorkolaskelmat perustuvat 360 päivän korkovuoteen ja kaikkien kuukausien laskemiseen 30 päivällä. Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Ahvenanmaalla on lähdetty siitä, että korkovuodessa on 365 (366) päivää.

Tanska, Grönlanti ja Färsaaret ovat viime vuosina siirtyneet todellisiin päiviin, joita käytetään muissa Pohjoismaissa. Islannissa on sen sijaan pidetty kiinni 30 päivästä kuukaudessa ja 360-päiväisestä vuodesta viivästyskorkolaskelmissa.

Koronkorko

Viivästyskorolle ei lasketa korkoa korolle missään Pohjoismaassa, lukuun ottamatta Islantia, jossa koronkorko seuraa suoraan laista. Tämä tekee islantilaisista viivästyskorkolaskelmista huomattavasti monimutkaisempia kuin muissa Pohjoismaissa.

Lainasaldojen kuluttajahintaindeksisidonnaisuus

Historiallisesti suurten valuuttakursseihin liittyvien haasteiden vuoksi Islannissa on lakisääteisiä sääntöjä yleisesti käytetylle lainatyypille, joka sisältää lainasaldon kuluttajahintaindeksisidonnaisuuden korkojen lisäksi. Tätä ei pidä sekoittaa valuuttalainoihin, jotka ovat saatavilla kaikissa Pohjoismaissa. Kuluttajahintaindeksisidonnaisessa lainassa lainanottaja ottaa riskin hintakehityksestä — jos hintakehitys on ollut vuodessa 5 % ja lainasaldosi oli 3 000 000 kr. vuoden alussa ilman lyhennyksiä, lainasaldo vuoden lopussa on 3 150 000 kr. Ja tämä tulee juoksevan lainakoron päälle.

Historia ja pitkäaikaiset korkolaskelmat

Ajoittain asianajajilla ja muilla on tarve laskea korkoja pitkien ajanjaksojen yli. Historiallisten korkojen laskeminen ei ole yksinkertaista, sillä lainsäädännön muutokset ovat määritelleet, että tietyt korkomääräykset pätevät vain, jos saatava on syntynyt tiettyjen ajankohtien jälkeen. Jos saatava on syntynyt ennen näitä ajankohtia, korkolaskelma on tehtävä vanhan lainsäädännön mukaan.

Pohjoismaissa tämä koskee muun muassa korkolaskelmia Tanskassa, jossa laskelmissa ennen vuotta 2013 on otettava kantaa siihen, milloin saatava syntyi, jotta oikeaa viivästyskorkokantaa voidaan soveltaa. Vastaavia ongelmia on odotettavissa myös tulevien lainsäädäntömuutosten yhteydessä.

Poikkeukselliset markkinaolosuhteet

Olemme kokeneet kaksi poikkeuksellista tilannetta: finanssikriisin, joka iski erityisesti Islantiin, ja koronapandemian. Molemmat aiheuttivat poikkeuksellisia olosuhteita muun muassa valuuttamarkkinoilla, mikä vaikutti viivästyskorkojen laskentaan ja käsittelyyn useissa Pohjoismaissa.

Johdetut korkotyypit

Useat korkotyypit Pohjoismaissa perustuvat eri tekijöihin kulloinkin voimassa olevasta viivästyskorkokannasta. Suomessa korkolain 4 §:n mukainen viivästyskorko kaupallisissa sopimuksissa on korkeampi kuin kuluttajasuhteissa — elinkeinonharjoittajien välisissä suhteissa viivästyskorko on viitekorko lisättynä 8 prosenttiyksiköllä (kuluttajasuhteissa 7). Norjassa on muun muassa välikorko perintö- ja avioliittolain mukaan (viivästyskorkokanta − 6 prosenttiyksikköä) ja viivästyskorko jälkikäteen maksetuista sosiaalietuuksista (puolet viivästyskorkokannasta).

Itse määritellyt korkokannat

Sopimussuhteissa, jotka eivät kuulu mainittujen EU-direktiivien piiriin, pääsääntönä on sopimusvapaus korkojen ja korkolaskelmien osalta. Ei ole epätavallista, että on sääntöjä korkojen pääomittamisesta tai mahdollisesti kuukausittain kertyvistä koroista. Erityisesti kuukausittaisissa laskelmissa tai pääomittamisessa, joka perustuu viivästyksen syntymisajankohtaan (12 kuukauden rullaava pääomittaminen), laskelmat voivat muodostua monimutkaisiksi.

Juoksevat kontokuranttisuhteet

Juoksevissa velkasuhteissa, joissa suoritetaan useita tapahtumia tietyn ajanjakson aikana, nettosaldo voi olla sekä negatiivinen että positiivinen. Esimerkkinä on pankkitiliin liittyvä luottolimiitti, jossa saldo voi olla sekä positiivinen että negatiivinen. Korkokanta, jota maksat luottolimiittivelasta, poikkeaa yleensä korosta, jonka saat positiivisesta saldosta — mikä luo lisää monimutkaisuutta laskelmiin.

Vastaavasti luottokorttisuhteissa, joissa useita veloituksia ja maksuja tapahtuu kuukauden aikana eri korkokannoilla saldon etumerkistä riippuen.

Monimutkaiset laskelmat: päästökauppalainsäädäntö

EU on säätänyt direktiivejä (päästökauppadirektiivi 2003/87/EY) kasvihuonekaasupäästöjen kaupasta, myöhemmin muutettuna. Päästökauppaviranomainen asianomaisissa valtioissa on velvollinen määräämään ylikuormitusmaksuja toimijoille, jotka päästävät kasvihuonekaasuja ilman riittävää määrää päästöoikeuksia määräajassa.

Tällaiset laskelmat ovat monimutkaisia ja sisältävät kuluttajahintaindeksisidonnaisuuden eurooppalaisen yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin (YKHI) perusteella, valuuttakurssimuunnoksen paikalliseen valuuttaan ja sen jälkeen viivästyskorkolaskelman. Riita-arvot näissä tapauksissa ovat usein erittäin suuria, ja pienetkin pyöristykset vaikuttavat merkittävästi.

Korkojen valuuttamuunnos

Ei ole harvinaista, että syntyy tarve muuntaa sekä pääoma että viivästyskorot toiseen valuuttaan, tai että pääoma lasketaan yhdessä valuutassa kun taas viivästyskorkomäärä on toisessa. Tällaiset tilanteet monimutkaistavat korkolaskelmaa entisestään ja edellyttävät oikeiden valuuttakurssien hankkimista tietyillä ajanhetkillä.

Työkalu pohjoismaiseen korkolaskentaan

Viivästyskorkolaskelmat Pohjoismaissa sisältävät laajan kirjon monimutkaisuustekijöitä — korkojaksojen ja korkopäivien eroista, koronkoron ja kuluttajahintaindeksisidonnaisuuden kautta, valuuttamuunnokseen ja päästökauppamaksuihin. Interestia on kehitetty juuri kaikkien näiden varianttien käsittelyyn.